Different forms of information and its exploitation have been considered a primary resource for the development of Western culture and its strong position globally. In this article I examine the cultural resources generated for Finnish society via information conveyed by the media by analysing articles dealing with Japan in Helsingin Sanomat in 1994. This presentation is theoretically based on thermodynamics, the new network theory and the study of historical images. I have previously studied information about Japan in the 1990s conveyed by the Finnish media from the standpoint of the study of images by analysing articles about Japan in Aamulehti in 1994 and 1998. Information about Japan in Helsingin Sanomat related to cultural interconnectedness and interaction reinforced the Finnish national identity through different forms of art, Muumins, tourism and personal relationships. On the contrary information about economic cooperation reinforced the national identity only partly, because there was an unbalance between the economic superpower and Finland, which was grappling with economic difficulties. Information that dealt with Finnish-Japanese cultural interconnectedness produced resources that reinforced the national identity. Even though Finland and Japan were part of the common global network of information, the receptiveness and significance of information was nevertheless significantly based on national viewpoints. A long historical tradition had created favourable conditions for the resources provided by Finnish-Japanese relations, for which better prerequisites had been created by globalisation-increasing interdependence-as it promoted interaction between cultures. Cultural interconnectedness went so far that also Finnish cultural influence can be considered to have reinforced the Japanese cultural identity to some degree, especially in the case of Muumins. As a whole, information about cultural interconnectedness and interaction conveyed by Helsingin Sanomat was quite similar to information conveyed by Aamulehti, so related topics presented in the paper were exactly those through which the Finnish cultural identity received additional resources.%Informaatiota eri muodoissa ja sen hyödyntämistä on pidetty keskeisenä voimavarana länsimaisen kulttuurin kehitykselle ja sen vahvalle asemalle maailmassa. Tässä artikkelissa sovellan näkökulmaa nyky-yhteiskuntaan kysymällä, voiko lehdistö tuottaa voimavaroja suomalaiselle yhteiskunnalle vieraasta kulttuurista välittämänsä informaation kautta. Sitä varten analysoin Suomen tärkeimmän sanomalehden, Helsingin Sanomien Japania käsittelevää kirjoittelua vuonna 1994. Teoreettisesti esitys pohjautuu termodynamiikkaan, uuteen verkostoteoriaan sekä historialliseen mieli-kuvatutkimukseen. Olen jo aikaisemmin tutkinut mielikuvatutkimuksen näkökulmasta suomalaisen lehdistön välittämää informaatiota 1990-luvun Japanista analysoimalla Aamulehden Japania koskevaa kirjoittelua vuosina 1994 ja 1998.
展开▼
机译：不同形式的信息及其开发被认为是发展西方文化及其在全球的牢固地位的主要资源。在这篇文章中，我通过分析1994年在赫尔辛基萨诺玛特（Helsingin Sanomat）中与日本有关的文章，研究了通过媒体传播的信息为芬兰社会创造的文化资源。该演讲的理论基础是热力学，新网络理论和历史图像研究。我通过分析1994年和1998年在Aamulehti的有关日本的文章，从图像研究的角度研究了1990年代芬兰媒体传达的关于日本的信息。有关文化相互联系和互动的赫尔辛基萨诺玛特的日本信息增强了芬兰通过不同形式的艺术，Muumins，旅游和人际关系获得的国家认同。相反，有关经济合作的信息只是部分增强了国家的形象，因为经济大国与芬兰之间的不平衡，这正与经济困难作斗争。有关芬兰和日本文化相互联系的信息所产生的资源加强了民族认同感。尽管芬兰和日本是共同的全球信息网络的一部分，但基于国家观点，信息的接受性和意义仍然很大。悠久的历史传统为芬兰和日本关系提供的资源创造了有利条件，全球化增加了相互依存关系，因为它促进了文化之间的相互作用，因此创造了更好的先决条件。迄今为止，文化上的相互联系使得芬兰的文化影响力也可以认为在某种程度上增强了日本的文化认同感，特别是在穆明斯方面。总体而言，赫尔辛基·萨诺玛特传达的关于文化相互联系和互动的信息与阿穆莱蒂传达的信息非常相似，因此，本文介绍的相关主题正是芬兰文化认同获得这些额外资源的主题。％Informaatiota eri muodoissa ja senhyödyntämistä在小巧的keskeisenävoimavaranalänsimaisenkulttuurin kehitykselle ja sen vahvalle asemalle maailmassa上。 Tässäartikkelissa sovellannäkökulmaanyky-yhteiskuntaankysymällä，voikolehdistötuottaa voimavaroja suomalaiselle yhteiskunnalle vieraasta kulttuuristavälittämänsä信息kautta。 Sitävarten analysoin Suomentärkeimmänsanomalehden，赫尔辛基Sanomien Japaniakäsittelevääkirjoittelua vuonna 1994年。Teoreettisesti实体pohjautuu termodynamiikkaan，uuteen verkostoteoriaansekä历史学家。 Olen jo aikaisemmin tutkinut mielikuvatutkimuksennäkökulmastasuomalaisenlehdistönvälittämääinformationaatiota 1990-luvun Japanista analysoimalla Aamulehden Japania koskevaa kirjoittelua vuosina 1994 ja 1998。
展开▼
